Joo joo, joopa se joo

Voi vittu nyt hajoaa pää.

Tällä hetkellä mikään ongelmanratkaisu ei näytä etenevän, joten ei ole muuta mahdollisuutta kuin päästää höyryjä ulos.

Helsingin yliopistossa järjestetään toukokuussa queer-teoriakurssi, jota vetää the guru Judith Halberstam. Olen myös lähdössä toukokuussa Lontooseen ja lennot on jo varattu. Tietty paluupäivä varattiin siksi, että Judyä pääsisi kuuntelemaan Tampereella pidettävään konffaan. Tietysti kurssi ajoittuu juuri ennen Tampereen konffaa – ja tieto kurssista tuli kuukautta lentojen varaamisen jälkeen.

Pähkäilin ja mietiskelin, että mitäköhän tekisi, kurssi kiinnostaisi pirusti, mutta ajankäyttö ja rahankäyttö ja käytännön hankaluudet ja kaikki. Matkasuunnitelmia pitäisi muuttaa, uusia lentoja varata ja valmistautua siihen, että on ihan puhki kurssilla matkapäivän jälkeen. Päätin kuitenkin hakea: eihän sitä nyt kovin montaa kertaa saa tilaisuutta osallistua kurssille, jota pitää yksi oman alan guruista. Sorvasin hakemuksen ja printtasin kurssimatskut ja ehdin tietty vielä haikailla, että ehkäpä minua ei edes huolita, eihän sitä gurujen kursseille kaikkia päästetä.

Mutta pääsin. Tieto tuli tiistaina, ja tietysti olin jo ihan tohkeissani. Viestissä, jossa toivotettiin tervetulleeksi kurssille, oli myös ohje täyttää JOO-lomake, eli hakea Joustavaa Opinto-Oikeutta. Joustavaa, my ass! Ohjeessa luki, että hakemuksen tulisi olla perillä 30.4., siis vappuaattona, jossain, ilmeisesti kotiyliopiston kotitiedekunnassa, tai sitten ehkä Helsingin yliopiston Humanistisessa tiedekunnassa, en tiedä, noista helvetin byrokraattisista ohjeista ei ota pirukaan selvää vaikka onkin niille sukua.

No, täytin JOO-paperin – tai siis neljä paperia – joissa tentattiin kaikki mahdolliset yksityiskohdat aiemmin suoritetuista opinnoista ja suunnitelmat tulevista. Kaksi viimeistä paperia olivat hieman huolestuttavat: ”Kotiyliopiston puoltopäätös” ja ”Kohdeyliopiston opinto-oikeuspäätös”. Kotiyliopiston puoltöpäätöksessä lukee seuraavasti: ”Päätös. Opiskelija voi sisällyttää puolletut opinnot kotiyliopistossa suoritettavaan tutkintoon. Samalla kotiyliopisto sitoutuu maksamaan opiskelijan suorittamista opinnoista voimassa olevan JOOsopimuksen [sic] mukaan”. Yleisesti ottaenhan kaikki, missä lukee, että ”sitoutuu maksamaan” on huolestuttavaa.

Vein paperit eilen tiedekuntaan. Ja tänään tuli sähköpostia: ”Tiedekunta ei valitettavasti voi puoltaa hakemustasi. Puoltaessamme sitoudumme myös maksamaan opiskelijan opintomaksut. Tähän tarkoitukseen tiedekunnalla ei ole senttiäkään rahaa.” Tarjouduin maksamaan maksut itse – kolmen päivän kurssi ei voi maksaa niin paljon, etten voisi lohkaista summaa säästöistäni. Tuli vastaus: ”Joo-maksut ovat aivan oma asiansa ja opiskelija ei voi itse näitä maksuja maksaa.”

Voi perkele.

Toisin sanoen rakas kotitiedekuntani viestittää, että sen kannalta on yhdentekevää, miten laadukasta opetusta saan, ja miten tieteellisesti pätevä väikkäristäni tulee. Ei toki saa olla liian julma, onhan koko hemmetin yliopistojärjestelmä pahassa kriisissä, ja millään tiedekunnalla tai laitoksella ei ole ylimääräisiä rahoja. Mutta silti: yliopiston näkökulmasta on ihan sama, millaisesta läpäläpätouhusta kerään ne vaaditut opintopisteeni ja millaista läpäläpätauhkaa sitä kirjoittaa väikkäriinsä, kunhan ne opintopisteet kerääntyvät ja tutkinto tulee suoritettua.

Tosiasia on, että minua ei kiinnosta paskan vertaa, saanko siitä kurssista mitään opintopisteitä. Minua kiinnostaa se kurssi, eikä se, voinko ”sisällyttää puolletut opinnot kotiyliopistossa suorittamaani tutkintoon”. Kävin kesällä 2005 kansainvälisellä tieteellisen kirjoittamisen kurssilla ja sain siitä mukamas 10 ECTS (onko ECTS sama kuin nykyinen opintopiste?), mutta sitä kurssia ei voinut oikein laittaa mihinkään korvaavuudeksi, joten ko. kurssi ei sisälly tutkintooni. Silti se on luultavasti tutkijanuran kannalta hyödyllisimpiä juttuja, mitä on tullut tehtyä.

Lisäksi on tietty niin, että olen lisensiaatintutkinnossa suorittanut jo 30 ov. sivu- ja pääaineopintoja, ja jos on ne jo suorittanut, niin tohtorintutkintoa varten ei tarvitse tehdä muuta kuin väitöskirja. Niinpä queer-teoriakurssilla kerätyt opintopisteet eivät välttämättä näkyisi yhtään missään muutenkaan. Tarkoittaako se sitä, että minun pitäisi nyt sitten olla vaivaamatta yliopistojärjestelmää enempää halullani kehittää ajatteluani ja tyytyä jo saamiini opintoviikkoihin? Kas kun eihän millään yliopistossa tehdyllä asialla ole mitään arvoa, ellei sitä voi mitata opintopisteinä.

Tällä hetkellä olen taas vaihteeksi todella vihainen suomalaiselle, byrokraattiselle yliopistojärjestelmälle, joka vaikuttaa aktiivisesti haittaavan ihmisten ajattelun kehitystä sen edistämisen sijaan. En tiedä, mitä hemmettiä tässä nyt tekisi: pommitin sähköposteilla erinäisiä tahoja ja yritin soittaa toisille tahoille, mutta esimerkiksi Helsingin yliopiston opintotoimisto on auki seuraavan kerran vasta maanantaina, jolloin siis sen JOO-hakemuksen jo pitäisi olla perillä.

Mietin, että voisiko kaiken byrokratian vain yksinkertaisesti ignoroida. Todeta, että ”oho, enpä hakenut opinto-oikeutta”, ja mennä vain sille kurssille. Voivatko ne tosiaan potkia ihmisen pihalle sieltä byrokraattisista syistä? Panna oven lukkoon? Jos byrokratian ignoroimisen sanktiona on se, ettei saa niitä hemmetin opintopisteitä, niin se ei ole edes sanktio.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s