Sulkeuma
Aloitin Jatulintarha-nimisen blogin kirjoittamisen 3.1.2005, siis viisitoista vuotta sitten. Viisitoistavuotispäivä on sopiva kohta lopettaa blogi virallisesti. En ole kirjoittanut blogiin aktiivisesti vuosiin, enkä usko tilanteen lähiaikoina – tai lähivuosina -muuttuvan.
Voisin jättää Jatulintarhan edelleen roikkumaan, odottamaan sellaista hetkeä, jolloin koen tarvetta kirjoittaa nimenomaan blogiin. Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että blogi, jonka edellinen päivitys on melkein kahden vuoden takaa, ei anna kovin hyvää kuvaa minusta ylipäätään. On siis parempi sulkea Jatulintarha ja sitten vaikka aloittaa kokonaan uusi blogi, jos siltä sattuu joskus myöhemmin tuntumaan.
Alkuvaiheessa kirjoitin blogiin lähes päivittäin, koska tavoitteenani oli pitää julkista työpäiväkirjaa akateemisen pätkätyöläisen ja jatko-opiskelijan arjesta. Pidin blogia kotisivujeni yhteydessä yliopiston palvelimella, ja vuosien 2005 ja 2006 blogimerkinnät ovat edelleen luettavissa vanhojen kotisivujeni yhteydessä. Blogi antoi mahdollisuuden pohtia tutkimukseen ja yhteiskuntaan liittyviä teemoja vapaamuotoisemmin kuin akateemisessa tekstissä, ja toisaalta jäsennellymmin kuin mitä henkilökohtaiseen, vain itselle tarkoitettuun päiväkirjaan olisi tullut kirjoitettua.
Viime vuosina olen kirjoittanut blogiin hyvin harvoin, useimmiten kommentoidakseni jotain päivänpolttavaa poliittista asiaa, kuten Oulun kaupungin palveluverkkoselvitystä vuodenvaihteessa 2017-2018 ja suomalaista turvapaikkapolitiikkaa syksyllä 2016. Osa näistä kommentaareista on julkaistu myös muualla, kuten Kalevan mielipidepalstalla. Viimeisen viiden vuoden aikana olen päivittänyt blogia vain kahdeksan kertaa.
Kommentoin blogin historiaa viisi vuotta sitten kymmenvuotispäivityksessä, jonka yhteydessä mainitsin siirtäväni vanhoja blogitekstejä wordpressiin, jotta blogi muodostaisi selkeän tekstuaalisen jatkumon. En kuitenkaan jatkanut tuota siirtämistä, ja blogitekstit ovat edelleen hajallaan osittain vanhojen kotisivujeni alla ja osittain wordpressissä. Välistä saattaa puuttua merkintöjä, jotka löytyvät tietokoneeni vanhoista kansioista. En tällä hetkellä näe mielekkäänä vanhojen blogimerkintöjen läpikäymistä ja julkistamista – niiden ajankohtaisuus on kulunut jo aikoja sitten pois.
Kuluneen viidentoista vuoden aikana tapa viestiä internetissä on muuttunut. Blogia aloittaessani sosiaalista mediaa ei ollut siinä mielessä kuin sen nyt ymmärrämme: toki blogit sinällään olivat ja ovat sosiaalisia medioita, ja blogihistoriani aika olen kommentoinut muiden blogikirjoituksia ja tullut kommentoiduksi samaan tapaan kuin kommentoidaan nykyisin vaikkapa Facebookissa tai Twitterissä. Kommentoinnin sykli on kuitenkin nopeutunut: kun blogissa riitti, että kommentoi parin päivän sisään, Twitterissä olisi hyvä kommentoida asioita parin tunnin sisään – vai riittääkö edes se? Parin minuutin sisään?
Analyyttisillä, aikaansa seuraavilla ja asiantuntevilla blogeilla on edelleen paikkansa, mutta oma blogini ei ole ollut sellainen enää pitkään aikaan.
Viime vuosina olen muutenkin vähentänyt ajankohtaista kommentointiani internetissä. Aloitin nettikeskusteluni aikanaan 1990-luvulla sfnetin keskustelupalstoilla, joista mieleen ovat jääneet erityisesti sfnet.keskustelu.seksi ja sfnet.keskustelu.ihmissuhteet, joissa tuli väännettyä tekstuaalista peistä lukuisista eri asioista. Myöhemmin olen ollut aktiivinen erilaisilla foorumeilla ja Facebookissa, mutta en nykyisin niissäkään. Instagramia päivitän kyllä, mutta sen päivittäminen ei varsinaisesti vaadi aikaa tai paneutumista.
Syy nettikeskusteluihin osallistumisen vähenemiseen on ensisijaisesti kyllästyminen ja väsyminen. Nettikeskusteluihin osallistuminen antaa harvemmin mitään – seuraan keskusteluja, mutta keskusteluihin osallistuminen vaatisi sitoutumista, johon käytetty aika on poissa muusta, kuten kirjoittamisesta, lukemisesta ja ihan vaan kotvimisesta. Jos erehtyy kommentoimaan jotakin ketjua, on sitten sidoksissa keskusteluun kunnes on argumentoinut komeronsa tyhjäksi. Twitterin ja Facebookin kohut nousevat ja laskevat, ja nykyisin niitä voi seurata mainittujen palvelujen lisäksi myös sanomalehdistä, joiden nettisivuille uutisia poimitaan somesta. Vaikka olisikin osallistunut johonkin keskusteluun innolla, keskustelu itsessään harvemmin jättää pysyvää jälkeä sen enempää yhteiskuntaan kuin omiin muistikuviin.
Lisäksi työskentelen vapaana tutkijana ja kirjailijana, mikä tarkoittaa sitä, että käytän merkittävän osan ajastani kirjoittamiseen. Blogin kirjoittaminen oli aikanaan harrastuksen luonteista, mutta tekstityöläisenä harrastan mieluummin vapaa-aikanani jotain muuta kuin kirjoittamista. Esimerkiksi kasvibongausta tai käsitöitä. Pidän puolisoni kanssa käsityöblogia Se vähä vapaa-aika, jonka päivittäminen vaatii paljon vähemmän miettimistä kuin Jatulintarhaan kirjoittaminen aikanaan.
Jätän Jatulintarha-blogin olemaan, enkä aio poistaa sitä, ellei WordPress sitä jostain syystä vaadi. Siten vanhat blogimerkinnät ovat edelleen luettavissa. Kotisivuni sijaitsevat osoitteessa jennykangasvuo.com, jonka Ajankohtaista-osioon päivitän ajankohtaisia kuulumisia, kuten tietoja julkaisuista ja esiintymisistä.
Haluan tässä näin virallisesti kiittää kaikkia lukijoita ja vuosien varrella kommentoineita kuluneista viidestätoista vuodesta!
Jatulintarha 